Kuten otsikko jo aikalailla kaiken tarpeellisen ilmaiseekin, niin sanonpahan vaan vielä erikseen, että kovaa treeniä ollaan tehty, vaikka nyt vielä mennäänkin peruskunnon puolella. Tästä viikosta lähtien olisi tarkoitus tehdä nopea pyrähtäminen voiman puolella, joten rautojen määrän pitäisi nousta.
"Shut up and squat!"
On kuuluisa sanonta ympäri maailmaa ja erityisesti Ameriikan kuntosaleilta voit nämä voimakkaat ja tyhjentävät sanat kuulla. Lähinnä tällä meiningillä ollaan oltu liikenteessä, tai ainakin siihen ollaan pyritty. Tietenkään mahdottomia on turha toivoa vielä näin alussa, mutta välillä on parempi puskea kovempaakin. Kuten aloituskappaleessa sanoinkin, niin peruskunto -ohjelma (tyttöjen kuntosaliohjelmasta kevennetty versio) on tullut tiensä päähän. Näin sitten siirrymme voimapainotteiseen treeniin, mutta vain vähäksi aikaa. Tarkoitus olisi tehdä voimaa maksimissaan kaksi viikkoa (tarkempaa infoa sitten myöhemmin), jonka jälkeen tehdään pieni pyrähdys kestävyyden puolella ja palataan takaisin voimailuun (selitän sitten myöhemmin tämänkin, kunhan nyt ensin ollaan saatu hommat liikenteeseen).
Aerobinen harjoittelu
Kirjoitellaan muutama sananen vielä aerobisesta. Juoksukestävyyden hakeminen on alkanut pikku hiljaa. Tämä treenin alkupuolisko tulee olemaan vielä enemmän kuntosalipainotteista, koska tarvitsemme ensin edes jonkinlaisen peruspohjan, ennen kuin Rami laitetaan kuntopolulle. Juoksulenkkejä on tullut viikossa 1-2 ja erityisesti ollaan koitettu keskittyä rauhallisuuteen, eli ei mitään hulluja itku-kurkussa-juoksenteluja (vielä).
Taisin joskus kirjoitella Heidin tai Tuomaksen puolelle ihmisistä ja erilaisten projektien aloittamisesta. Tarkoitan tällaisilla projekteilla esimerkiksi dieettejä, kuntosalitreenaamista tai vaikka juoksemista. Jokainenhan meistä jaksaa juosta, jos laitetaan kylmiltään tuonne lenkkipolulle. Kysymys onkin siinä, että kuinka pitkälle itse kukin jaksaa juosta. Oikea ja tärkein kysymys kuitenkin tulee siinä, että kuinka tällainen projekti aloitetaan (projektista riippumatta). Ramin kotiutumisesta intistä ei ole kuin hetki (n. 1kk sitten), joten jonkinlaiset peruskunnon rippeet ovat vielä tallessa. Vaikka Rami jaksaisikin juosta pidempiäkin lenkkejä paljon kovemmalla temmolla, niin siitä huolimatta järkevintä on aloittaa rauhallisesti. Täytyy kuitenkin ensimmäisenä ottaa huomioon aika. Aikaa meillä on vaikka kuinka, joten tarkoituksena olisi nostaa rasitusta pikku hiljaa. Jos me nyt aloitettaisiin täysillä vetämään sellaisia lenkkejä, jotka normaalisti tulisivat (järjen) mukaan parin kolmen kuukauden päästä, niin miettimättä sitä, että Ramilla olisi jo siinä vaiheessa kroppa tuhannen p... tuhannen päreinä, niin mikä olisi juoksun tempo siellä mentäessä? Elimistö laittaisi muutenkin aika hanakasti vastaan, jos aloitus olisi liian raju. Tämä on nähty ja myös itsekin koettu (omaa tyhmyyttä) muutamat kerrat, eikä varmasti viimeistä kertaa (oma tyhmyys).
Lopuksi
Toivotaan, että loukkaantumisilta ja erityisesti kaikilta erikoisilta sattumilta vältytään (Ramin karma). Ei muuta kuin enemmän kovia treenejä ja (toivottavasti) vähemmän pöntön halaamista. Näihin sanoihin onkin hienoa lopettaa menneet pari viikkoa ja mielenkiinnolla aloittaa seuraavat viikot.
Morjens!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti