Eka viikko

Näin sitten saimme übertreenit vihdoinkin käynnistettyä. Rami sai käsiinsä uuden uutukaisen kuntosaliohjelman varustettuna tyhjentävällä otsikolla: "Tyttöjen kuntosaliohjelma" (harmi, ettei tilanteesta saatu kuvaa). Alunperin tein tämän ohjelman kahdelle oikein ihanalle tytölle joita olen ohjannut salilla nyt n. 2kk (terveiset heille). Ihan sellaisenaan en tyttöjen ohjelmaa voinut kuitenkaan Ramille antaa. Onhan se nyt selvää, että muutoksia oli tehtävä. Näin ollen tiputin sarjamääriä reippaasti samalla kun karsin pari liikettä pois ja lisäsin pari toistoa lisää. Tämän lisäksi ohjeistin Ramia jättämään aina jokaisessa sarjassa pari kolme toistoa varastoon. Eihän me kuitenkaan haluta Ramia ylikuntoon? Ei ei, kyllä sen vielä ehtii...

Lähitulevaisuudesta
Treenit on hyvä aloittaa suht kevyesti, jotta kroppa ehtii mukautumaan ja tottumaan rasitukseen. Tiedän kyllä, että Rami jaksaisi tehdä huomattavasti suuremmillakin painoilla, mutta silloin seinä tulee vastaan hyvinkin nopeaa. Sama periaate koskee vähän kaikkea liikuntaa. Aloitat vaikka juoksemisen/dieetin tai minkä tahansa liian rankasti, niin se on pari kolme viikkoa kun innostus lopahtaa ja elimistön rajat tulevat vastaan. Eli ei liikaa liian nopeasti. Ehkä se yleisin virhe ihmisillä -> innostutaan hieman liikaa eikä oteta omia rajoja huomioon. Ja kumma kyllä tämä sama toistetaan vähintään pari kertaa vuodessa. Ihminen on hidas oppimaan, tai sitten yksinkertaisesti vain liian itsepäinen.

Ramin kanssa me tehdään joka tapauksessa seuraavat pari viikkoa ihan peruskunnon kohotusta. Salilla treenit ovat rasitukseltaan hieman keskitason alapuolella. Sen verran rasitusta pitää kuitenkin tulla, että se jossain tuntuu, mutta ei liikaa. Aerobinen otetaan ohjelmistoon sitten pikku hiljaa.

Tavoitteet, tuo ihmeellinen asia, joka meitä niin motivoi
Noh, eipä nyt heti aleta leikkimään jumalaa, jos nyt ensin saadaan tytsyt kiinni, niin tyytyväisiä ollaan, Minä ainakin (Ramia yhtään väheksymättä). On tytöt nimittäin jo aika sanattoman kovassa kunnossa! Samaa rataa kun jatkavat, niin kyllähän tässä jo hätä tulee, Minulle ainakin (Ramia yhtään väheksymättä).

Jes, hienoa tytöt! :)



Ja... Rami: Saat sitten kehut, kun olet ne ansainnut (Sinua yhtään väheksymättä) <3 -Pete-





Kuka (ihme)kumma on Rami?

Rami on Vuohen vuonna syntynyt Ruotasen kundi. Rami on pleikkarimiehiä ja tykkää miehisistä elokuvista sekä jäätävän hiljaisista (herkistä)hetkistä. Erityisesti asiat, jotka vaativat henkisesti ja fyysisesti kaiken, kiehtovat Ramia. Asiat, jotka ajavat niin äärirajoille, ettei normaali ihminen voi sitä ymmärtää. Ja kyllä, aivan oikein! Rami tykkää myös kimuleista.

Vuohen vuonna syntyneitä pidetään realistisen varautuneina aina jalat maassa pitävinä määrätietoisina pessimisteinä. Rami on mielenkiintoinen mysteeri perässään seuraavineen mustine kissoineen (eiköhän porukka tiedä mitä tarkoitan). Tämän mielenkiintoisemmaksi homma ei voi enää mennä!

Ramilla on ollut jo jonkin aikaa kiinnostuksen kohteena pimatsujen lisäksi poliisivoimat. Sinne ollaan siis pyrkimässä kesällä, joten ainakin ainekset ovat kasassa. Tuleva kevät näyttää, kuinka ainekset saadaan soppaan sekoitettua ja mikä on lopputulos. Ei ehkä kovaksi keitettyä superpoliisia ole odotettavissa; eiköhän sieltä jonkin sortin Sledge Hammer + Robocop -combo kuorita ulos. Robocopista puheen ollen, onneksi Rami on jo valmiiksi vetreä (huokaus) kuin venetsialainen nuoralla tanssija. Nyt on kyllä pakko lainata itseäni: "Haasteita on aina mukava ottaa vastaan." Tästä on hyvä lähteä iloisin ja hilpein mielin (Minun ainakin) jatkamaan kohti kesää.

Lopetellaan näihin varmasti legendaarisiin, mutta ei niin (toivottavasti) kohtalokkaisiin sanoihin:




                                                   Ja eeppinen matka alkakoon!



Kuvan on ottanut Team Mind & Bodyn hovikuvaaja Sauli Jauhiainen.